Vastauksen voi lukea blogin nimestä. Vastaus on aina sama, huolimatta siitä kuka kysyy ja mihin vuorokauden aikaan. Sen takia tarvitsen blogin, johon voin kertoa, että miten minulla oikeasti menee. 

Pääni on oikeasti ihan sekaisin. Tuntuu, että viime vuodet ovat menneet ihan unessa, enkä ole oikeasti ollut läsnä omassa elämässäni. Ei hajuakaan, mistä tämä tunne johtuu, mutta toivon, että ajatusten auki kirjoittaminen saa minua vähän kiinni elämään. En ole kirjoittanut päiväkirjaakaan yli kahteen vuoteen, vaikka normaalisti kirjoittelen parin kuukauden välein. Meni vähän into siihen touhuun sen jälkeen, kun edellinen poikaystävä luki pari päivää eromme jälkeen päiväkirjaani ja kertoi minulle, että häntä alkoi oksettaa kirjoitukseni. No, eivät ne silloin häntä imartelevia olleetkaan, kun ero oli käsillä, mutta kun on muutenkin varovainen ihminen ajatustensa ilmaisun suhteen, niin ihanaa, että se yksi ainoa ajatustenpurkukanavakin on nyt saastutettu.

Tavoitteeni on siis selkeyttää ajatuksiani ja tavoitteitani. Jotenkin sitä kuvitteli, että elämä on hienoa ja järjestyksessä, kunhan valmistuu korkeakoulusta, mutta paljon epätoivoisempi tapaus minä nykyään olen. Minulla ei ole mitään päämäärää mihin tähdätä, ja blogin avulla haluan oppia sietämään tätä päämäärättömyyden tunnetta.

Let's go.